lauantai 31. joulukuuta 2011

Kirjonta (syksy 2011)

"Tavoitteena on opiskella kirjontapistoja sekä kirjonnan yhdistämistä tuunaukseen. Tuunauksella uudistetaan jokin vanha tekstiili esim. paita, kankainen laukku tms. kirjomalla kuvio siihen. Opitaan peruskirjontapistoja sekä hyödyntämään ompelukonetta kirjonnassa."

Kirjontaa harjoiteltiin kirjailemalla oma nimi puuvillakankaalle ja tekemällä pieni kirjontatyö merinovillahuovalle.

Pöllö-kännykkäkotelo:




















Nimilappu käsityöpussiin:















 Olen tehnyt aika paljon kirjontatöitä, ja tämä osuus opintoja oli minulle erityisen mieleinen. Kirjonta on hitaudessaan terapeuttista. Kirjontapistoja tehdessään voi tuntea olevansa osa sukupolvien ketjua. Isoäitiemme ja isoisoäitiemme taidonnäytteitä olivat nimikoidut liinavaatteet, kirjotut pöytäliinat ja vaikkapa kangasnenäliinat, joiden kulmassa on kirjotut nimikirjaimet ja joiden päärmeet on ommeltu käsin. Nykyihmisestä tuntuu vähän omituiseltakin, että arjen käyttötekstiileihin nähtiin niin paljon vaivaa.

Varsinaiseksi työksi ajattelin alun perin kansanomaisella peittokirjonnalla kirjottua sohvatyynyä. Olen ihastellut pidemmän aikaa rekipeittoja ja haaveillut toteuttavani sellaisen. Piirsin useita luonnoksia sohvatyynyä varten, mutta en ollut niihin lainkaan tyytyväinen. Lisäksi en onnistunut löytämään sopivaa ohutta peittokirjontaan sopivaa villalankaa opintojen aikataulussa. Näin päädyin tekemään pienemmän työn, johon pystyin soveltamaan peittokirjontaa, eli kirjotut lapaset. Lapasten materiaaliksi valitsin opintojakson hengessä pesukoneessa vanutettua villaneuletta.

Olen tehnyt aikaisemmin useita kämmekkäitä ja lapasia villahuovasta hyvin yksinkertaisella tavalla piirtämällä kädestä kaavan. Päätin kokeilla tässä työssä uudenlaista kaavaa. Lähtökohtana käytin taannoin ostamiani lapasia, mutta muunsin kaavoja kuitenkin vähän yksinkertaisemmiksi niin että lapanen koostuu vain kahdesta kappaleesta:




Työn lähtökohtana oli iloisen väriset kukat ja köynnöstävät varret ja lehdet. Suomalaisissa rekipeitoissa värimaailma on ollut hillitty johtuen ehkä siitäkin, että langat ovat käsittääkseni olleet usein kasvivärjättyjä. Oma värimaailmani sai inspiraatiota Suomenlahden eteläpuolelta virolaisesta rikkaasta kirjontaperinteestä.En tehnyt työstä varsinaista luonnosta, vaan päätin rakentaa lapasen koristelun muutaman selkeän kuvion ympärille ja kirjoa lapasen kämmenselän täyteen koristeita kirkkailla ja iloisilla väreillä.


















 

Kirjontalangat ovat ohutta Pirkka-lankaa ja käsityöliikkeissä myytäviä villakirjontalankoja, joista käytin koko langan sijasta 2-3 säiettä. Pistoina on käytetty varsipistoja, ketjupistoja, linnunsilmäpistoja, aitapistoja ja erilaisia laakapistoja. Lapasen osat yhdistettiin toisiinsa koneompeleella. Lopuksi ompelin reunaan pykäpistoja.

Lopputulokseen olen varsin tyytyväinen. Lapanen ei tosin ole malliltaan täydellinen vaan kämmenen puolella peukalon juureen tuntuu jäävän liikaa kangasta. Kaavaa voi seuraavassa kokeilussa muokata paremmin istuvaksi. Kirjonta onnistui sen sijaan erittäin hyvin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti